Aihearkisto: luokittelematon

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (2/2021) MUUTTUVA TYÖ

Työn muutos – sen suunta, mittakaava ja yhteiskunnallinen merkitys – on ollut tieteellisten kiistojen kohteena jo kauan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka ajatushautomoiden raporteissa ja politiikkasuosituksissa povataan työelämän rajua ja yhtäkkistä mullistusta, tutkijat vaikuttavat edelleen olevan erimielisiä jopa peruskysymyksistä. Mikä muuttuu ja mihin suuntaan, vai pysyykö kaikki pikemminkin ennallaan?

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita työn muutoksesta ja työn muutospuheesta toisiinsa monimutkaisesti sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Mitä ja miten me voimme tietää työn muutoksista?
  • Vaatiiko työn kulttuurien tutkiminen uusia käsitteellisiä ja metodologisia välineitä?
  • Miten ja mihin tarkoituksiin muutospuhetta (tai muuttumattomuuspuhetta) tuotetaan?
  • Millaisiin käsitepoliittisiin asetelmiin ja toimijaverkostoihin työn muutoksen tutkijat ja muutoksen parissa työskentelevät ammattilaiset joutuvat?
  • Mitä uudenlaiset työtehtävät ja ammatit kertovat kulttuurin muutoksesta yleisemmin?
  • Millaisia tunteita ja tuntemuksia muutokset herättävät ja miten näitä mielenliikkeitä hallitaan ja hyödynnetään?
  • Miten työn ja työkulttuurien muutoksen puolesta ja sitä vastaan puhutaan ja toimitaan?

Numeroon voi tarjota paitsi tieteellisiä artikkeleita, myös katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille 31.5.2020 mennessä
  • valinnoista ilmoitetaan kesäkuussa 2020
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille 30.11.2020 mennessä
  • toimittajien kommentit kirjoittajille joulukuussa 2020
  • vertaisarviointiin lähettäminen 31.1.2021 mennessä
  • vertaisarviointi helmi–maaliskuussa 2021
  • korjatut versiot toimittajille huhtikuussa 2021
  • lehti ilmestyy kesäkuussa 2021

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla (juhana.venalainen[at]uef.fi ja jaana.vuori[at]uef.fi). Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Juhana Venäläinen ja Jaana Vuori. Lisätietoja: juhana.venalainen[at]uef.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (4/2020) URHEILU- JA LIIKUNTAKULTTUURIEN MUUTOS

Urheiluun liittyy omia – pinttyneitäkin – lainalaisuuksiaan, mutta ympäröivä maailma ei voi olla vaikuttamatta myös urheilu- ja liikuntakulttuurien uudelleenmäärittelyihin. Urheilun ja liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat kysymykset ovat viime aikoina nousseet esille uudella volyymilla, ja urheiluorganisaatiot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Yhdeksi yhteiskunnallisesti merkittävistä huolenaiheista on puolestaan noussut nykyihmisten, erityisesti lasten, liikkumattomuus. Toisaalta perinteisten liikuntaharrastusten rinnalle on ilmestynyt monia vaihtoehtoisen fyysisen kulttuurin muotoja, mikä on synnyttänyt uudenlaisia liikuntatapahtumia. Samalla miljoonayleisöjä keräävä e-urheilu on murtautunut yhdeksi urheilumaailman tuoreimmista tulokkaista.

Yksi urheilu- ja liikuntakulttuureihin merkittävästi vaikuttanut asia onkin yhteiskunnan digitalisoituminen. Sosiaalinen media on noussut keskeiseen rooliin niin kilpaurheiluesitysten välittäjänä kuin liikkumaan innostamisen välineenäkin. Verkon kautta on tullut mahdolliseksi seurata valtamedian ulkopuollelle jääviä urheilulajeja ja löytää mielekkäitä liikuntayhteisöjä. Urheilijat ja urheiluorganisaatiot sekä yleisö ja fanit tuottavat omia digitaalisia sisältöjään, mikä on muuttanut muun muassa urheilujournalismin käytäntöjä. Suosittujen some-vaikuttajien joukossa on useita hyvinvointialan asiantuntijoiksi profiloituvia liikkujia, jotka taas ovat vaikuttaneet liikunta-alan kehittymisen käänteisiin. Samaan aikaan erilaisten itsensämittaamisteknologioiden ja pelillistettyjen liikuntasovellusten käyttö on yleistynyt kuntoilijoiden keskuudessa. Digitaaliset ympäristöt tarjoavat tietysti myös omanlaisensa mahdollisuuden syrjiville puhetavoille ja toiminnalle liikunta- ja urheilukulttuurien yhteydessä.

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita urheilu- ja liikuntakulttuurien muutoksesta myös pidemmällä aikavälillä. Aihepiiri voi olla mikä tahansa ammattiurheilusta arkiliikuntaan ja näkökulma kulttuurista, kriittistä tutkimusotetta mukaillen epäkohtia esiinnostava tai (uusia) ilmiöitä esittelevä. Tutkimusartikkelien lisäksi teemanumeroon voi tarjota myös esimerkiksi katsausartikkeleja/esseitä, kirja-arvioita ja konferenssiraportteja.

Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta 31.3.2020 mennessä: https://journal.fi/kulttuurintutkimus Tutkimusartikkelit läpikäyvät vertaisarvioinnin.

Lehden kirjoitusohjeet löytyvät myös täältä: http://www.kulttuurintutkimus.fi/lehti/contentp.php?p=ohjeita-kirjoittajalle

Teemanumeron vastaava toimittaja on Riikka Turtiainen (numeroa koskevat tiedustelut: rmturt[at]utu.fi)

Riikka Turtiainen, FT
Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori, dosentti
Turun yliopisto (Porin yliopistokeskus)
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

Kulttuurintutkimuksen seura hakee toimihenkilöä 1.1.2019 alkaen

Kulttuurintutkimuksen seura ry hakee henkilöä hoitamaan seuran sihteerin, rahastonhoitajan sekä Kulttuurintutkimus-lehden toimitussihteerin tehtäviä. Työ on palkkioperustainen eikä se ole paikkaan tai aikaan sidottu. Tehtävä sopii hyvin lisätyöksi muun työn tai opintojen ohella. Seura tarjoaa sihteerin työhön tarvittavan infran kuten tarvittavat ohjelmistot, puhelimen sekä internetyhteyden.

Tehtäviin kuluu keskimäärin korkeintaan 30 työtuntia kuukausittain. Nämä eivät jakaannu tasaisesti joka kuukaudelle vaan vaihtelevat kyseessä olevien tehtävien mukaan.

Tehtävien hoitamisesta maksetaan palkkio, jonka suuruus on 450 euroa kuukaudessa ja se maksetaan neljännesvuosittain. Mikäli kiinnostusta ja osaamista riittää, lehden taitto voidaan siirtää sihteerille ensimmäisen vuoden jälkeen. Tässä tapauksessa palkkion suuruutta tarkistetaan.

Mikäli kiinnostuit tehtävästä, otathan yhteyttä 19.11.2018 mennessä seuran puheenjohtajaan Anna-Kaisa Ekiin anna-kaisa.r.ek[at]jyu.fi ja kerrot itsestäsi sekä miksi kiinnostuit tehtävästä.

Tarkempia tietoja tehtävästä antaa seuran sihteeri Minna Nerg minna.m.nerg[at]jyu.fi, puh. 050 599 8842.

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

Kenen syy? Syntipukit ja väkivalta tähtäimessä kulttuurintutkimuksen kesäkoulussa 4.–5.6.2018

Kulttuurintutkimuksen seuran ja Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen järjestämässä kesäkoulussa ”Scapegoats, violence, and mimetic theory” (Syntipukki, väkivalta ja mimeettinen teoria) tarkastellaan René Girardin mimeettisen teorian kehyksissä kysymyksiä syntipukeista, jäljittelystä ja väkivallasta erilaisissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä (esim. #metoo -kampanja, sosiaalisen median syntipukit, sota) ja kaunokirjallisuudessa. Tiivistetysti Girardin teoria käsittää kolme osaa: 1. kirjallisuustieteestä ponnistaneen kuvauksen ihmisen halun jäljittelevästä luonteesta, 2. kulttuuriantropologian suuntaan avautuvan teorian syntipukkimekanismista mimeettisen halun myötä syntyvän väkivallan kitkemisessä sekä 3. teologisesti virittyneen esityksen evankeliumeista syntipukkimekanismin paljastajana ja lakkauttajana.

Kesäkoulun kaikille avoimessa symposiumissa maanantaina 4.6. luennoivat YTT dosentti Tiina Arppe ja FT yliopistonlehtori Hanna Mäkelä aiheinaan Girardin mimeettinen teoria kulttuurin analyysissä (Arppe) ja toisaalta kaunokirjallisuuden narratiivisen analyysin työkaluna (Mäkelä). Luennot pidetään Jyväskylän yliopiston Educa-rakennuksessa salissa D 109 klo 12.00–14.15.

Kesäkoulun yhteydessä järjestetään myös vapaamuotoinen keskustelutilaisuus baari Vakiopaineessa tiistaina 5.6. klo 19 alkaen. Paneelissa pohditaan syntipukin merkitystä ja funktioita sekä sitä, keitä tai millaisia ovat nykyajan syntipukit. Esikeskustelijoiksi on kutsuttu Tiina Arppe, nykykulttuurin emeritusprofessori Erkki Vainikkala ja Girardia suomen kielelle kääntänyt runoilija Olli Sinivaara. Keskustelun jälkeen ilta jatkuu kaunokirjallisissa merkeissä, kun lavan ottavat haltuun kirjailijat Laura Lindstedt, Eeva Rohas, Olli Sinivaara ja Suvi Valli.

Tervetuloa!

Symposium: https://www.facebook.com/events/2046556385599069/
Syntipukki-ilta: https://www.facebook.com/events/2056176764636868/

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

Kulttuurintutkimuksen seuran vuosikokous ja ”Valkoinen akatemia, vähemmistökulttuurit ja musiikki” -keskustelutilaisuus Helsingissä 29.5.2018

Kulttuurintutkimuksen seuran vuosikokous pidetään tiistaina 29.5.2018 Helsingissä Maailman musiikin keskuksessa (Hämeentie 34 D) kello 15.30. Kokouskutsu on toimitettu seuran jäsenille sähköpostitse. Vuosikokousta edeltää keskustelutilaisuus ”Valkoinen akatemia, vähemmistökulttuurit ja musiikki: tiedontuottamisen haasteet, harhat ja mahdollisuudet” kello 12.00 alkaen. Lisätietoa keskustelutilaisuudesta Facebook-tapahtumassa. Tervetuloa!

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

Extended CfP: SCAPEGOATS, VIOLENCE, AND MIMETIC THEORY

Deadline extended until March 15:

SCAPEGOATS, VIOLENCE, AND MIMETIC THEORY – The 21st International Summer School in Cultural Studies will be organized at the University of Jyväskylä, Finland on June 4–6, 2018. Call for papers and how to apply: https://kultut.fi/summer-school/

Jätä kommentti

Kategoria(t): luokittelematon

Suomen tiedekustantajien liitolta rahoitusta avoimen vertaisarvioinnin selvitykseen

Suomen tiedekustantajien liitto on myöntänyt rahoituksen Informaatiotutkimuksen yhdistyksen (ITY ry) ja Kulttuurintutkimuksen seuran hankkeeseen, jossa selvitetään avointa vertaisarviointia Suomessa. Selvityksen tekee tutkija Riitta Jytilä kevään 2018 aikana.

Tiedejulkaisuissa vertaisarviointi toteutuu tavallisesti tuplasokkona. Toisin sanoen vertaisarvioijat eivät tiedä, kenen tekstiä he puntaroivat, ja kirjoittaja puolestaan ei tiedä, ketkä hänen tekstiänsä arvioivat. Tavallisesti myös vertaisten lausunnot jäävät tiedejulkaisijan haltuun, niitä ei julkaista.

Avoimessa vertaisarvioinnissa prosessi avataan joko osittain tai kokonaan. Esimerkiksi lausunnot voidaan julkaista samaan aikaan kuin itse teksti, ja arvioijien nimet voivat joko olla näkyvillä tai lausunnot julkaistaan anonyymisti. Joissain kansainvälisissä julkaisuissa arviointiin voi osallistua kuka tahansa perinteisen kahden tai kolmen valikoidun arvioijan sijasta. Myös muita avoimuuden tapoja ja asteita on.

Vertaisarviointi on pitkälti ollut asiantuntijoiden piiloon jäävää työtä. Kun nimet julkaistaan, työ tulee näkyväksi ja sen arvostus lisääntyy. Myös tutkimuksen läpinäkyvyys lisääntyy avoimen vertaisarvioinnin myötä. Kattavaa ymmärrystä siitä, miten prosessin osittainen tai täysi avoimuus vaikuttaa itse tutkimuksen kentällä, ei kuitenkaan ole olemassa. Avoimiin arviointikäytäntöihin liittyy myös pulmia, minkä takia niitä on syytä tarkastella kriittisesti.

ITY ry:n ja Kulttuurintutkimuksen seuran yhteisen hankkeen tavoitteena on saada tietoa avoimeen vertaisarviointiin liittyvistä asenteista ja suunnitelmista suomalaisen tiedejulkaisemisen kentällä, lisätä kentän ymmärrystä teemasta ja laatia lehdille konkreettisia malleja avoimeen vertaisarviointiin. Selvityksen kohderyhmiä ovat suomalaisten tieteellisten lehtien ja kirjankustantajien toimituskunnat, kirjoittajat ja vertaisarvioijat.

Lisätietoja antaa Mikael Laakso (mikael.laakso (at) hanken.fi, +358 509100864), joka vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta.

Selvityksen ideoivat ja rahoituksen sille hankki työryhmä, johon kuuluivat Mikael Laakson (yliopistonlehtori, Hanken, Informaatiotiede) lisäksi Susanna Nykyri (johtava tietoasiantuntija, Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto, julkaisemisen ja tutkimuksen tuki; Informaatiotutkimuksen päätoimittaja) ja Riitta Koikkalainen (tietoasiantuntija, Kansalliskirjasto, avoin tiede ja julkaiseminen; Kulttuurintutkimuksen päätoimittaja).

1 kommentti

Kategoria(t): luokittelematon