Plenaarit

(Takaisin päivien pääsivulle)


Sotatalouden loppu ja ahdistava markkinatalous

Juhana Vartiainen

Suomen sodanjälkeistä suurta suunnitelmaa voi kutsua nationalistis-merkantilistiseksi hyvinvointiprojektiksi. Kuten nyt tiedämme, Suomen projekti onnistui loistavasti. Sisällissodalla itsenäisyytensä aloittanut köyhä ja julma maa, joka oli jäänyt toisessa maailmansodassa väärälle puolelle ja sen jälkeen saanut tasapainoilla sotilaallisten blokkien välillä, saavutti neljässä vuosikymmenessä muun Euroopan tason ja onnistui siinä sivussa vielä sekä sosiaalipoliittisissa että ulkopoliittisissa pyrkimyksissään: sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio rakennettiin, yhteiskuntajärjestys säilytettiin, ja maa saatiin Euroopan Unionin sisäpiiriin ja rahaliittoon perustajamaiden joukossa.

(…)

Nationalistis-merkantilistinen hyvinvointiprojektimme onnistui, mutta sen sosiaalistamat kansalaiset ja päätöksentekijät ovat ymmällään ja vihaisia. Tämä on historiallisen ”psykoanalyysimme” lopputulema. Olemme siirtymässä kansallisesta ja solidaarisesta sisuprojektistamme anonyymiin markkinatalouteen, jossa edes maidon alkuperällä ei ole väliä, eläkeyhtiöiden varat investoidaan ulkomaille ja jokainen kansalainen on potentiaalinen sosiaaliturvan väärinkäyttäjä.

(Katkelmat Kultut-päivien esitelmästä.)

*

Raha, arvon ulottuvuudet ja kulttuurintutkimuksen talous

Minna Ruckenstein

Raha on kiehtova ja ajankohtainen tutkimuskohde kulttuurintutkijalle. Raha herättää voimakkaita tunteita ja vastakkainasetteluja, moraalisia jännitteitä, ristiriitaisia toiveita ja haluja. Lisäksi raha tekee näkyväksi yhteiskunnalliset voimasuhteet. Toisilla on rahaa ylenmäärin, toisilla aivan liian vähän. Alustuksessa käsitellään tavanomaisia rahakäsityksiä, ja osoitetaan miten ne ovat ohjanneet tutkimuksia. Yksi tärkeä säännönmukaisuus on, että rahaa on länsimaisittain pidetty pahana. Raha on ”kaiken pahan alku ja juuri”, joka tarkoittaa sitä, että rahalla on kykyä sysätä liikkeelle epätoivottuja sosiaalisia ja taloudellisia tapahtumainkulkuja. Toisaalta raha on modernille ihmiselle myös vapauden ja yksilöllisyyden takaaja. Raha mahdollistaa riippumattomuuden ja uudenlaisten sosiaalisten muotojen synnyttämisen.

Rahan moninaiset merkitykset ja käytöt muistuttavat siitä, kuinka kaksijakoiset rahatarinat typistävät todellisuutta. Ne tuottavat samaa suurta kertomusta riippumatta ihmisten valta- ja vaihtosuhteista, haluista ja tulevaisuuden odotuksista. Rahaan liittyvää vaihtoa ja vastavuoroisuuksia analysoimalla on mahdollista eristää ajallisesti lyhyt- ja pitkäkestoisiä syklejä, jotka kiinnittävät huomion rahankäytön sosiaaliseen ja ajalliseen järjestymiseen. Näin säästäminen, kulutus ja velanotto näyttäytyvät neuvottelujen kenttinä, joilla kamppaillaan arvostuksista, oikeuksista, velvollisuuksista ja tulevaisuuksista. Näkökulma laajenee kulttuuria ja yhteiskuntaa koossapitäviin voimiin, jolloin rahan tutkiminen vaatii tuekseen laajempia arvonluontia ja taloutta jäsentäviä näkökulmia. Alustuksessa päädytään pohtimaan eettisen talouden mahdollisuuksia ja kulttuurintutkijoita arvonluonnin asiantuntijoina.

*

Jytky tuli. Elämänpolitiikka ja yhteinen elämä?

Juha Herkman

Puheenvuorossa analysoidaan Perussuomalaisten menestystä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa erityisesti suhteessa populismin teorioihin ja aiheesta tehtyyn empiiriseen tutkimukseen. Päälähteinä käytetään Ernesto Laclaun teosta On Populist Reason (2005) ja Matti Wibergin toimittamaa kirjaa Populismi: kriittinen arvio (2011). Teoreettisen ja empiirisen lähestymistavan yhdistäminen tuo esille populismin yleisen logiikan mutta myös siihen aina liittyvän paikallisen erityisyyden.

Perussuomalaisten nousua eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi voi selittää populismin yleisellä toimintalogiikalla. Aiheen empiirinen tutkimus osoittaa, että ilmiössä on kuitenkin kyse laajemmista politiikkaan liittyvistä muutoksista kuin vaikkapa karismaattista johtajaa seuraavasta ääriliikkeestä. Perussuomalaisten suosio ei vertaudu suoraan esimerkiksi moniin eurooppalaisiin radikaaleihin oikeistopopulistisiin puolueisiin, vaikka yhtymäkohtia myös löytyy.

Osaltaan Perussuomalaisten menestys ilmentää rahan vallan leviämistä sekä poliittisen järjestelmän että yksilöiden elämän keskeiseksi määrittäjäksi, minkä seurauksena perinteiset poliittiset ideologiat ovat menettäneet merkitystään, puoluepolitiikka kriisiytynyt ja kärsii legitimiteettiongelmista. Politiikan painopisteen siirtyminen elämänpolitiikkaan on tuonut yksilön valinnat ja elämäntapaan liittyvät kysymykset politiikan keskiöön ja moniarvoistanut yhteiskuntaa. Samalla se kuitenkin mahdollistaa myös uuden konservatismin ja jopa ennakkoluulojen nostamisen poliittisen toiminnan lähtökohdiksi. Tämän ristiriidan tulisi saada aikaan identiteettipolitiikalla juhlineiden kulttuurintutkijoiden keskuudessa vakavaa pohdintaa yhteisen elämän järjestämisen mahdollisuuksista.

*

Taide palveluna ja taide arvonluojana – kulttuurin kapitalisaation logiikasta

Tarja Rautiainen-Keskustalo

Tarkastelen esityksessäni, miten taidetta ja taiteilijuutta on pyritty määrittelemään ja käsitteellistämään uudelleen viime vuosina. Tässä murtumakohdassa vakiintuneet sekä usein hegemoniset ajattelutavat ja uudet näkemykset kohtaavat toisensa. Yhtäältä on löydettävissä esimerkiksi perinteisiä korkea-matala -jaotteluun perustuvia taiteen arviointikriteereitä, mutta yhä vahvemmaksi on muodostunut tendenssi, joka pyrkii nivomaan taiteen taloudelliseen toimintaan. Esimerkiksi pitkään yhteisöllisyyttä korostanut ja taloudellisia määreitä kaihtanut fanikulttuuri halutaan ymmärtää tänä päivänä suunnitelmallisena taloudellisena toimintana.

Pohdin esimerkkien pohjalta, miksi ja miten talouden aspekti on noussut tai ainakin pyrkii nousemaan niin keskeisiksi taidetta määrittäväksi tekijäksi. Tämä liittyy keskeisesti prosessiin, jonka seurauksena taide halutaan muovata kulutettavaksi palveluksi. Vastaavasti tuon esille, millä tavoin taiteeseen liitetyt merkitykset ovat rakentamassa talouden ja erityisesti luovan talouden arvopohjaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s